Ansaitsemme parempaa: Suomelle tieteellinen metodi käyttöön.

Nykyisen puoluepolitiikan ongelma on yksinkertainen:

Puolueet eivät tavoittele koko Suomen etua. Nykyiset puolueet selvästikin ajavat ennen kaikkea omien eturyhmiensä asiaa. Matematiikan termein: Puolueet hakevat systeemin osaoptimointia. Ja siksi Suomi ei yllä lähellekään parastaan.  Sitä parhaintaan, johon Suomi varmuudella pystyy.

Ja se, mitä Suomi voi saavuttaa kokonaisuutena jää saavuttamatta. Suomen kokonaisoptimi on tämän takia liian kaukana. Näemme sitä päivittäin. Tiet ovat montuilla. Talot menevät pilalle. Työttömiä on liikaa. Köyhyyttä on Suomessa liikaa.

Ilmiselvästi tämä johtuu siitä, että puolueilla on liikaa höttöistä ideologiaa ja omien eturyhmien etujen ajamista. Suomen kokonaisetu on kaikilta hukassa.

Millainen olisikin eduskunta, jolla on tieteellinen metodi käytössään?

Suomesta puuttuu puolue, jolla on tavoitteenaan "koko Suomen kokoisen järjestelmän tuotoksen maksimointi". Järjestelmän tavoitteiksi voidaan laittaa vaikka: Suhteellisen köyhyyden määrän vähentäminen. Työpaikkojen määrän lisääminen. Kansantuotteen kasvu.

Samalla otetaan huomioon tärkeät reunaehdot. Esim. ne, jotka on laitettu voimaan Pariisin ilmastokokouksessa. Koska tärkeä reunaehto on, että elämä maapallolla jatkuu.

Tieteellisellä metodilla tarkoitan tätä:

  1. Tehdään oletus: Vaikkapa, että oletetaan, että perustulo tuottaa hyvinvointia tilanteessa, jossa automaatio, tekoäly ja robotiikka vähentävät perinteisiä työpaikkoja voimakkaasti.
  2. Testataan oletusta fiksusti ja riittävän kattavasti. Eli laaditaan pienimuotoinen testi, jolla haetaan dataa, että toimiiko aiemmin laadittu oletus. Esim. otetaan tietty määrä ihmisiä rajatulla alueella ja testataan, mitä seuraa, kun he saavat kaikki perustuloa. Onko seurauksena esimerkiksi enemmän perustettavia yrityksiä? Onko seurauksena enemmän palvelualojen työpaikkoja.
  3. Otetaan testistä saadut tulokset käyttöön. Jos testin tulos on hyvä, laajennetaan kokeilua koko valtakunnan mittakaavaan. Tuloksista haetaan nimenomaan dataa. Ei mielipiteitä, ei toiveita. Dataa. Verrattavissa olevaa tietoa ja toistettavia tuloksia.
  4. Tarvittaessa korjataan elkuperäistä oletusta ja tehdään uudet testit. Jos data osoittaa, että oletukset eivät pitäneet paikkaansa, tehdään uusi oletus tai korjataan aikaisempaa oletusta tai sitä, millä säännöillä esim. perustuloa annetaan.
  5. Jaetaan tulokset. Tulosten julkinen ja kriittinen arviointi lisää onnistumisen todennäköisyyttä.

Tätä sitten toistetaan yhteiskunnan kannalta tärkeissä asioissa.

Millaisiin asioihin tieteellinen metodi sopii? Lähes kaikkiin. Esim. yrittäjyyden lisäämiseen:

Esimerkiksi Ranskassa ja USA:ssa on havaitty että yrittäjyys lisääntyi työttömien parissa:  Kun työttömillä oli kunnollinen sosiaaliturva ja samalla yrittämisen esteet sosiaaliturvaa saavilta poistettiin.

Hyvin moni asia muuttuu maailmassa jo tällä hetkellä valtavalla nopeudella.

Muutokset tapahtuvat niin nopeaa tahtia, että meillä ei enää ole varaa jättäytyä höttöisten ideologioiden varaan roikkumaan. Moni asiantuntija tunnistaa jo sen, että olemme siirtyneet monella alalla eksponentiaalisen kehityksen vaiheeseen. Jota aivomme eivät useinkaan ymmärrä. Esimerkiksi lääketieteessä ennakoidaan tapahtuvan seuraavan 10 vuoden aikana nopeampaa kehitystä, kuin viimeisen 100 vuoden aikana. Ja sama tapahtuu monella muulla alalla. Robotiikka. Itseohjautuvat autot. Virtuaalitodellisuus. Tekoäly. 3D-tulostus. Jne.

Peter Diamandis:in, Singularity University:n perustajan sanoin: 30 lineaarisen askelen jälkeen olet 30 metrin päässä lähtöpaikastasi. 30 eksponentiaalisen askelen jälkeen olet kiertänyt maapallon 26 kertaa. Yli miljardi metriä siis.

Tieteelliseen toimintatapaan perustuvaa puoluetta ei taida vielä olla. Onkohan missään?

Valtio, jonka politiikka perustuu tieteelliseen metodiin, saa valtavasti kilpailuetua.

Joko Suomen onkin aika saada reipasta kilpailuetua?

procedescio
Sitoutumaton Helsinki

Devaaja, joka katsoo maailmaa mm. systeemiajattelun linssien läpi.

Elämme monissa erilaisissa systeemeissä, jotka vaikuttavat erilaisin palautemekanismein toinen toisiinsa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu