Hyviä asioita True to heart and soul.

Asiantuntijoita, onko heitä?

  • Tiede oli alunperin käytännöllisiä elämänohjeita. Kuva: Jouni Kari
    Tiede oli alunperin käytännöllisiä elämänohjeita. Kuva: Jouni Kari
  • Tieteellinen kirjasto, jolla historiaa. Trinity College, Dublin. Kuva: Jouni Kari
    Tieteellinen kirjasto, jolla historiaa. Trinity College, Dublin. Kuva: Jouni Kari
  • Tieteellisiä metodeja nykyaikana. Design Factory. Kuva: Jouni Kari
    Tieteellisiä metodeja nykyaikana. Design Factory. Kuva: Jouni Kari
  • Tiede on ennenkaikkea tieteellinen prosessi. Lähde: Wikipedia.
    Tiede on ennenkaikkea tieteellinen prosessi. Lähde: Wikipedia.

Miksi asiantuntijoiden arvostus vaikuttaa vähentyneen?

Miksi joskus moitiskellaan "kaiken maailman dosentteja"?

Mistä johtuu se, että mieluummin kuunnellaan tunteisiin vetoavaa höperehtimistä, kuin faktoja?

Olen tähän koonnut joitain oletuksia, eli hypoteeseja siitä, että miksi asiantuntijoita ei ehkä arvosteta, kuten aikaisemmin.

Osa johtuu siitä, että moni ei ymmärrä, mitä tiede on tai kuinka tiede toimii.

Tiede ei ole uskonto. Tiede ei ole uskomusjärjestelmä. Tiede on pohjimmiltaan erilaisia metodeita, joilla luodaan oletus ja sitten testataan se oletus.

Välillä tieteessä heitetään ne aikaisemmat oletukset romukoppaan. Varsinkin, kun tulee uutta tietoa, joka osoittaa, että se mitä aiemmin oletettiin ei pidäkään paikkaansa.

Niin on käynyt monia monia kertoja. Esim. ns. valoa kuljettava eetterihypoteesi oli vallallaan reilu 100 vuotta sitten. Se romuttui käytännössä yleisen suhteellisuusteorian myötä. Suhteellisuusteoria rakentui osin taas sähkömagneettisen ilmiön ymmärtämisen varaan. Tiede hyvin usein siis rakentuu aiemman tiedon päälle: "Jättiläisten olkapäille."

Tieteen tyyppisesti olen seuraavaan listannut muutaman hypoteesin (oletuksen) syistä, joiden vuoksi asiantuntemusta ei ehkä arvosteta, kuten aikaisemmin:

  1. Asiantuntemuksen painoarvo on laskenut, koska tiedon määrä kasvaa jo nyt eksponentiaalisesti: Maailmasta on tullut senkin vuoksi monimutkaisempi.
  2. Samalla lähes kaikki tieto on Google:n ym. vuoksi lähes kaikkien ulottuvilla. Syntyy hyvin helposti kuvitelma tai illuusio siitä, että tietää enemmän, kuin oikeasti tietääkään.
  3. Tieto myös "vanhenee" nopeasti. Eli tiedon ja tutkimuksen määrän kasvusta johtuen julkaistaan nopeammin uutta tutkimustietoa, joka toisinaan myös kyseenalaistaa aikaisemmat käsitykset. Josta johtuen ihmiset kokevat saavansa ristiriitaista tietoa. Esim terveelliseen ruokaan liittyy hyvinkin ristikkäisiä asiantuntijoidenkin mielipiteitä.
  4. Asiantuntijaksi voi nykyään "ilmoittautua" lähes kuka tahansa. Tämä näkyy erityisen selkeästi ravitsemukseen liittyvissä asioissa. Riittää lähestulkoon läppäri, nettiyhteys ja räväkät mielipiteet jossain asiassa ja suurehkot oletukset omasta osaamisestaan.
  5. Todellista asiantuntemusta on vaikea erottaa kuvitellusta asiantuntemuksesta. Monellakaan  ihmisellä ei ole olemassa keinoja erottaa, mikä on tutkimustuloksiin perustuvaa tietoa, mikä on enemmän "mutu-tietoa". Tämä näkyy erityisen selkeästi taas kerran ravitsemukseen liittyvissä asioissa.
  6. On olemassa esimerkkejä myös tilanteista, joissa myös tiedemiehet ovat toimineet erittäin epäeettisesti. Se syö luottamusta tieteeseen perustuvaan asiantuntemukseen pitkäksi aikaa.  Esimerkkinä ravitsemustiede.
  7. Asiantuntemusta murennetaan myös tarkoituksella. Esimerkkinä ilmastotutkimuksen kritiikki, jota tämän artikkelin mukaan kerrotaan rahoitettavan öljy-yhtiöiden toimesta. Ja jotkut poliitikot vaikuttavat myös ruokkivan tarkoituksella tiede- ja asiantuntijavastaisuutta, poliittisista syistä. Olisiko niin, että poliitikon on helpompaa ajaa omaa agendaansa, joka ei välttämättä perustu mihinkään, jos asiantuntijoita ei tarvitsekaan kuunnella.
  8. Ihminen, joka ei ole saanut koulutusta tieteelliseen prosessiin ei välttämättä aina ymmärrä, että tiede on ennen kaikkea prosessi. Tiede ei ole uskomusjärjestelmä. Tiede ei ole uskonto. Tällaisia väitteitä näkyy toisinaan nettikeskusteluissa. Tiede on pääosin prosessi, jolla tuotetaan oletus, joka testataan ja varmistetaan, että toimiiko se oletus myös muissa tilanteissa. Jos ei toimi, hypoteesi hylätään.
  9. Meidän ihmisten aivot ovat rakentuneet tietyllä tavalla: Uskomukset, patternien löytäminen isosta tietomassasta ym. kuuluvat aivojemme syvärakenteisiin. Toisinaan tieteelliset tulokset ovat hyvin ristiriidassa "arkihavaintojen" tai maalaisjärjen tai peukalosääntöjen kanssa. Ilman tieteellisen prosessin tuntemusta tämä voi olla vaikea ymmärtää. Hahmontunnistuskykymme virhetoiminnon oletetaan selittävän myös sitä, miksi jotkut ihmiset kuvittelevat löytävänsä salaliittoja laajoissa tietoaineistossa.
  10. Asiantuntijat puhuvat usein "riskeistä". Riski on sanana ja käsitteenä sellainen, että ilman aiheeseen liittyvää koulutusta "käsitettä nimeltä riski" saattaa olla vaikea ymmärtää. Siksi se saattaa tuntua hyvin helposti pelottelulta tai uhkailulta. Etenkin ihmisestä, joka ei ole perehtynyt riskin käsitteeseen. Ja jotkut ihmiset oletettavasti "sulkevat hyvin mielellään korvansa" liian pelottavilta tai uhkaaviksi kokemiltaan asioilta.  Tässä esimerkki kirjoituksesta, jossa tiedemies puhuu hyvin suurista riskeistä.

Vielä yksi kirjoitus, jossa mietitään syitä siihen, miksi tieteeseen ei toisinaan luoteta.


Tässä National Geographic:in kirjoitus aiheen tiimoilta.


Vaikka käytin ravitsemustiedettä esimerkkinä asiantuntemukseen kohdistuneeseen luottamuspulan syntyyn, samat oletukset ovat käyvät moneen muuhunkin asiantuntemuksen lajiin, jotka perustuvat tieteeseen ja tuovat esille tuloksia tieteellisen prosessin seurauksena. 

 Me kaikki tiedämme, että tietämättömyys ei ole "siistiä".

   Se ei ole sitä, että "haastetaan valtamedia." 

Tietämättömyys ei ole "tosiasioiden tunnustamista".

Tietämättömyys on ... tietämättömyyttä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (32 kommenttia)

Käyttäjän ReijaHaapanen kuva
Reija Haapanen

Täydennän kohtaa 2: Tietoa tosiaan tuntuu olevan saatavilla, mutta kaikkea ei oikeasti googlaamallakaan löydä. Eikä sitä mitä löytyy, osaa välttämättä arvioida tai laittaa oikeaan paikkaansa isommassa järjestelmässä, jos ei tunne alan perusteita (tämä liittyy osittain myös kohtaasi 9).

Asiantuntijana on myös raskasta olla, kun kohdalle osuu henkilötyyppi "yksi pöljä ehtii kysyä enemmän kuin 10 viisasta vastata". Tämä taitaa olla pulushakin pelaajan sukulaissielu.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Vaatii tosiaan aika laajaa tietämystä, että toisinaan pystyy laittamaan siihen laajemman kuvan palapeliin uusia paloja. Kun sitä uutta tietoa kuitenkin tulee, ja sitä tulee massiivisesti.

Esimerkkinä vaikka tämä: Ensin näytti, että sehän on vain uusi keino tuottaa sinistä väriä.

Joka saattaakin olla monella tavalla mullistava. Mm. saattavat vaikuttaa siihen, että talot eivät kuumene niin paljoa. Väri on lisäksi hyvin aurinkoa kestävää.

Olin Intiassa käymässä vuonna 2011. Ja näin pikkuteillä kummallisia sinisiä maaliroiskeita. Ne olivat ilmeisesti roiskeita maalitynnyreistä. Kävi ilmi, että ne olivat peräisin nahkanvärjäämöistä. Joissa värjätään nahkatuotteiden nahkaa myrkyllisillä väreillä.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Tieto ja tietämys asioista lisääntyy meillä sillä, että malttaa ottaa aktiivisesti selvää asioista. Se ei ole sen kummempaa.

Ja toisinaan miettii kriittisesti, jos joku täräyttää "totuuksia tiskiin". Että onkohan se sittenkään noin. Ja jälleen etsii tarkempaa tietoa. Lukee ja miettii ja hakee videoistakin tai podcasteista, ehkäpä myös toisenlaisiakin mielipiteitä.

Ponnistelu ja vaivannäkö tässäkin asiassa on palkitsevaa: Se tuntuu hyvältä. Oivaltaminen on ihan jees. Tietäminen on siistiä.

Ja ponnistelu tässäkin asiassa avaa uusia mahdollisuuksia, ikään kuin ovia paikkoihin, joissa niitä aikaisemmin ei ollut.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

1. Merkittävän tiedon määrä ei kasva exponentiaalisesti Rescherin la2ki), datan kyllä.

2. Tieto ei Googlella ole kaikkien ulottuvilla. Tiedon ymmärtäminen vaatii esitietoja.

3. Tieto ei vanhene nopeasti. Esimerkiksi Newtonin mekaniikka on yhä pätevää, jos ei menmä rajoille.

4. Valitettavasti.

5. Totta.

6. Ravitsemustieteen subjektia ei voi vakioida.

7. Olemassaolevat ratkaisut ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ovat huonoja. Tavalliset kieltäjät panevat päänsä pensaaseen ja levittävät ammattikieltäjien roskaa.

8. Eri tieteiden metodit eroavat, joten yhden tieteen koulutus ei aina auta ymmärtämään toista. En pidä kasvatustieteitä tai taloustieteutä kaikin osin tieteinä. Matematiikka ei ole tiede, vaan teknologia.

9.Niinpä.

10. Riskit ja epävarmuus ovat eri asioita. Vain edellisiä voi laskea.

KIITOS.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Jokunen kommentti:

Esim. 1. kohta: Datan JA tiedon määrä kasvaa.

Unesco:n lähteen mukaan seuraavan 30 vuoden aikana valmistuu korkeakouluista enemmän ihmisiä, kuin koko ihmiskunnan historian aikana yhteensä. (Lähde: Sir Ken Robinson:in TED-puhe.) Siksi on erittäin todennäköistä, että samalla syntyy massiivisia määriä analyysejä, raportteja, kurssitöitä ym. Eli hypoteesini on, että myös analysoidumman tiedon määrä kasvaa eksponentiaalisesti. Sitten on toki määrittelyitä ja semantiikkaa, että mikä on tietoa, mikä on dataa jne.

Kiitos kommentista, tsekkaan tuon Rescher:in lain.

2. Kohta. Tieto on lähes kaikkien ulottuvilla. Ja tiedon saatavuus paranee koko ajan globaalisti.

6. Kohta. Totta hyvinkin. Genetiikka ja geeniteknologiat saattavat tuoda tähän jatkuvasti tarkentuvia vastauksia.

8. Kohta: Totta, metodit eriävät toisistaan paljonkin. Koska en ole "tieteiden tieteen" asiantuntija, en käy kovin helpolla arvostelemaan tai tuomitsemaan mitään tieteitä.

10. Kohta. Hyvä tarkennus!

Kuin myös: Kiitos kriittisistäkin kommenteista!

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

1. Mutta ei merkittävää tietoa. Todella uusi tieto vaati yhä suurempia panostuksia. Määrä ei muutu laaduksi.

2. Yhä harvempien ulottuville uuden tiedon osalta, jota pitäisi ymmrtää.

6. Totta.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #5

1. Perustieteiden osalta näin on hyvinkin todennäköistä.
Luin taannoin vähän kevyehkön kirjan, jonka idea kuitenkin vaikuttaa relevantilta. Uutta tietoa luodaan kirjoittajan mukaan erityisesti tieteiden välimaastoissa.

Esim. Harvardissa on matemaattisen biologian professuuri, jolta on tullut merkittävää uutta kontribuutiota. Artikkeleita heiltä on julkaistu mm. Nature:ssa. Tavallaan voidaan ajatella, että matematiikkaa ja biologiaa yhdistetään.

Kiitos kommentista koskien Rescher:iä! https://en.wikipedia.org/wiki/Scientometrics Hyvin todennäköisesti perustieteissä asia on juuri näin.

Ja kiitos kommenttisi, muistin myös erään toisen vertauskuvan, joka kertoo saman tyyppisesti asiaa. En löytänyt sitä videota nopealla haulla. Idea siinä oli, että tieteen "ympyrä" kasvaa koko ajan. Ja kaikki uusi tiedekontribuutio voi olla lähinnä aina vain pienempi osa sitä aina vain kasvavaa "tieteen piirakkaa".

2. Mahdollisesti näin. Tilanne saattaa muuttua, koska koulutustaso maailmanlaajuisesti nousee. (Jos ymmärsin oikein, mitä tarkoitit)

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #7

1. Välimaasto voi olla ongelma vertaiarvioinnin kannalta ja kriteeritkin saattavat olla erilaisia.

Matematiikka on erinomainen työkalu. Ei sen enempää.

2. Digihype laskee koulutuksen tasoa. Väline voittaa sisällön.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #7

No kas.

Harvardin matemaattisen biologian proffan kirjoituksen linkki ei pelittänytkään.

Korjaanpa sen tähän: Eli yhteistyön evoluution tutkimusjulkaisu.

Sama asia vähemmän matemaattisessa tai helpommin luettavassa muodossa kirjana. Alussa lievää "henkseleiden venyttelyä". Kun kirja pääsee asiaan, se asia onkin mainiota.

New York Times:in arvio Supercooperators kirjasta.

Tämän kirjan perusteella olen vakuuttunut siitä, että kaikki keinot, joita voimme käyttää, että saamme lisää yhteistyötä Suomeen, ovat meille kaikille hyväksi.

Miksi oletan, että professori Nowak tietää, mistä kirjoittaa? Tutkimusryhmillä, joissa hän on ollut mukana, on lukuisia julkaisuja Nature nimisessä tiedejulkaisussa.

Joka on siis vertaisarvioitu tiedejulkaisu.

Jonne on erittäin vaativaa saada tieteellisiä artikkeleita julkaistua. Eli artikkelit ovat pääsääntöisesti erittäin laadukkaita ja sisältö on perinpohjaisesti ja kriittisesti arvioitua.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #23

Vaaran merkkejä Nowakin kirjan esitteestä:

"Cancer is fundamentally a failure of the body’s cells to cooperate, Nowak has discovered, but organs are cleverly designed to foster cooperation, and he explains how this new understanding can be used in novel cancer treatments. "

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #25

Onhan näitä kirjojen kansia laatimassa ihan taitavaa markkinointiväkeä. Ja toisaalta potentiaali ilmeisesti on olemassa tähän. Matematiikan ja genetiikan yhdistäminen on jopa loogista. Ja kiitos kriittisestä kommentista! Aina voi miettiä laajemmistakin tulokulmista.

Sinänsä aihe on kiinnostava.

Eräs hypoteesi on, että koko elämämme maapallolla perustuu yhteistyöhön. (eukaryoottisen tai aitotumaisen solun oletetut alkuvaiheet alkumeressä) Ja myös kilpailuun, sikäli Darwin:in käsitykset ovat myös mukana. Mutta ei pelkästään kilpailuun. Kuten monesti virheellisesti oletetaan.

Kehossamme moni eri kokonaisuus tekee yhteistyötä keskenään: Ihollamme bakteerit tekevät yhteistyötä kehomme kanssa pitäen meidät terveinä jne.

Tässä videolla kompaktisti ajalla 09:30-12:45 animoitu simulaatio yhteistyöstä.

Käyttäjän StefanTallqvist kuva
Stefan H. Tallqvist

Aika moni nuoren tiedemiehen oppimia ajatuksia esiintyy kyllä kirjoituksessani, Jouni.

Mutta kokeneempi ihminen, joka ei enää tarvitse teeskennellä ”tiedemiestä” ympäröivän maailman silmissä, pystyy ajattelemaan paljon vapaammin. Kun erilaiset tenti, väitöskirjat, apurahahakemukset ei enää paina päälle, ei ole tarvetta ajatella tietellisten yleisten normien ja systeemien mukaan.

Silloin kun on hieman iäkkäämpi, ja kiinnostaa sellaiset asiat joita itse voi pitää totena elämänpituisen kokemuksen perustella, asiat tulevat esille uudessa valossa.

Tietoisuus siitä että emme vielä tunne maailmaa missä olemme, muuta kun juuri apinasta kehittyneen puhekieltä oppineen ihmisen silmin, on ilmiselvä asia.

Me aavistamme että todellisuus sisältää muitakin ulottuvuuksia. Ja hyväksyttävä oletus on, että maailmassa esiintyy suuria määriä muuntyyyppisiä olentoja. Mitä ne osaavat, tai ovat saneet selville todellisuudesta; siitä tiedämme hyvin vähän.

Falsifiointikriteeri on eräs nykymaailman haitallisimpia hypoteeseja. Eri mieltä oleva ottaa esille falsifioitikriteetin keskuteluaseena, eikä yritäkään selvittää jonkun teorian, väitteen tai hypoteesin todenperäisyyttä.

”höperehtimistä”, mitä se on? Tätäkö:

(31.5) 1:7.5 Maailmankaikkeuden perimmäistä todellisuutta ei voi käsittää matematiikan, logiikan eikä filosofian avulla, vaan ainoastaan kokemalla henkilökohtaisesti sen…

(141.4) 12:9.3 Matematiikka, aineellinen tiede, on välttämätön maailmankaikkeuden materiaalisten puolien älylliselle käsittelylle, muttei tällainen tietämys välttämättä kuulu totuuden korkeampaan tajuamiseen eikä hengellisten realiteettien henkilökohtaiseen arvostamiseen…

(lainaukset Urantia tekstistä)

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Viittaan kirjoituksellani lähinnä joidenkin nykypoliitikkojen faktojen vastaisuuteen ja tieteen vastaisuuteen.

Joiden sijaan vedotaan ennen vaaleja lähinnä tunteisiin. Ja faktojen kanssa käy niin, että kun vaalit ovat ohi, palataan arkeen. Ja lupaukset kiistetään heti. Kuten tässä tapauksessa kävi, tunnin sisällä vaalituloksesta kiistettiin, että rahaa oli luvattu runsaasti Brittien terveydenhoitojärjestelmälle.

Mielestäni tällainen toiminta luo hyvin väärää johtajuutta ja antaa todella väärää esimerkkiä.

Onko seurauksena esim. se, että valehtelusta ja faktojen vääristelystä muodostuu uusi normi koko yhteiskunnassa?

Onneksemme meillä on esimerkkiä toisenlaisestakin johtajuudesta.

Sama Business Insider:in video.

Käyttäjän harripihl kuva
Harri Pihl

Itse asiassa briteissä tätä asiaa on pohdiskeltu laajasti:

http://www.telegraph.co.uk/business/2016/06/21/in-...

Guardianissa oli eilen juttu Ukipin kampanjan taustoista:

http://www.theguardian.com/politics/2016/jun/29/le...

“It was taking an American-style media approach,” said Banks. “What they said early on was ‘facts don’t work’ and that’s it. The remain campaign featured fact, fact, fact, fact, fact. It just doesn’t work. You have got to connect with people emotionally. It’s the Trump success.”

Loppupeleissä tässä on kysymys laskelmoidusta opportunismista; tavoitteeseen pyritään keinolla millä hyvänsä ja saavutettu tulos pyhittää keinot. Niinpä Gove voi hyvinkin olla brittien konservatiivien seuraava johtaja ja pääministeri ja toisaalta Ukip voisi ehkä moninkertaistaa kannatuksensa jos vaalit järjestettäisiin nyt.

Valehtelu ja faktojen vääristely toimii, ihmiset uskovat sen mikä he haluavat uskoa. Näin ainakin lyhyellä aikavälillä, pitkässä juoksussa tämä voi kuitenkin iskeä takaisin... tai nopeastikkin kuten Boris Johnsonille kävi.

Käyttäjän harripihl kuva
Harri Pihl Vastaus kommenttiin #12

Tämänpäiväinen uutisointi viittaa siihen, että Govekin on jäämässä heikoille konservatiivien kisassa samoista syistä kuin Johnson. Omien tekojen seuraukset tulevat siis vastaan yllättävänkin nopeasti ja tässä mielessä tulkinta, että Gove ja Johnson eivät olleet leave-kampanjassa voittaakseen vaan kerätäkseen poliittista pääomaa, alkaa vaikuttamaan uskottavammalta.

Ironiahan tässä on siinä, että valehtelusta ja faktojen vääristelystä jää kiinni juuri voiton jälkeen; hävinneen osapuolen väitteet unohdetaan nopeasti. Faragen tapauksessa tämä on yhdentekevää koska hänen ja kannattajiensa toiminta muistuttaa uskonnollista kiihkoilua.

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

1. Usein tilanne on, että kukaan ei oikein tiedä mitä siitä datasta edes on tarkoitus hakea ja miten. Ajatellaan, että se selviää tulevaisuudessa kun dataa on "tarpeeksi" ja käytössä tehokkaampaa laskentaa.

Lääketieteessäkin vaikka antibioottien kehityksessä sienten ja sammakoiden viskely bakteerimaljoihin voi olla tehokkaampi tapa kuin valtavat laskenta- ja mallinnusprojektit.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Hyvin usein tilanne on se, että on alkuun olemassa dataa. Joko "big dataa" tai haastatteludataa tai anturidataa jne. Ja oikein ei ole alkuun selkeeää käsitystä, että mitä siitä irti saadaan. Tavallaan alussa se hypoteesi puuttuu.

Yhtenä esimerkkinä tällisesta metodista on "grounded theory", joka on suomennettu ainakin termillä "ankkuroitu teoria".

Tavallaan se hypoteesi tai teoria muodostetaan koko ajan tarkentuen, kun sitä data-aineistoa käydään läpi. Ja kun teoria on muodostettu se validoidaan muilla data-aineistoilla, että onko se uusi teoria yleistettävissä muihin vastaaviin tilanteisiin tms.

Mainiosti ajatuksia herättänyt kommentti. Kiitos siitä! Löysin tällaisen oletuksen, jossa oletetaan, että kvanttitietokoneella mahdollisesti pystytään löytämään aiemmin mahdottomina pidettyjä ratkaisuja laajoista data-aineistoista.

Kvanttitietokoneita ei laajemmin ainakaan vielä ole käytössä, tutkimus ja monet sovellukset odottavat sillä alalla vielä löytäjiään.

Jossain muistin sopukoissa muistin nähneeni myös toisenlaisen sovelluksen, jossa aika erikoisella tavalla löydettiin ratkaisuja hyvin monimutkaisiin ongelmiin. Onkohan tätä viety eteenpäin?

Miksi tämä on osaltaan kiinnostavaa?

Vasta viime aikoina on aletty ymmärtää ihmistäkin laajemmin kokonaisvaltaisena "oliona" (holistinen käsitys terveydestämme): Aivoihimme vaikuttaa tämän mukaan siis kirjaimellisesti myös se, mitä meillä on sisällämme.

Tämän käsityksen mukaan suolistollamme on peräti älykkyyttä. Muistan kuulleeni neurotieteilijältä väitteen, että noin kissan aivojen verran neuroneita olisi suolistossamme.

Siksi sillä mitä syömme on tämän mukaan vaikutus ajatuksiimme.

Juice Leskinen saattoi olla yllättävän oikessa laulaessaan "ihminen on sitä mitä hän syö"... :D

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

Big data nyt on lähinnä markkinointitermi. Ihan perinteistä dataa mutta sitä on vaan enemmän. Teollisuusprosessista voidaan saada kattavasti dataa, mutta muuten kyse on pohjimmiltaan vaan isosta näytteestä todellisuudesta. Kvanttitietokoneillakin se raja tulee jossain vastaan kun haetaan "täydellistä analysointia".

Tiedemaailmassa tilanne ja ymmärrys on varmaan parempi kuin yritysmaailmassa. Ehkä menee vähän sivuun aiheesta, mutta internet-markkinointi on aika loistava esimerkki. Parin vuosikymmenen ajan on metsästetty sitä täydellistä ymmärrystä keräämällä koko ajan enemmän ja enemmän dataa. Lopputulos on vain että nyt ei enää eroteta edes ihmisiä boteista.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Kaikkein ensimmäiseksi esimerkiksi suomalaisille (amerikkalaisista puhumattakaan) tulisi tehdä selväksi, mitä sana "teoria" tarkoittaa evoluutioteoriassa. Ehkä asioiden ymmärrys laajenisi käsitteiden selventämisen avulla. Nythän ymmärrys näyttää olevan se, että kreationismi, jota ei voida mitenkään verifioida (kun sen "luojan" olemassaoloa ei kyetä todistamaan), on jonkinlainen "vaihtoehto" evoluutiolle. Käsittämätöntä, täysin käsittämätöntä, ja tämähän ilmenee jopa kansanedustajissa.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Näitä tosiaankin näkee netissä usein verrattuina keskenään.

Ja aika lailla yhteismitattomia ne ovat.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Asiantuntijuus on hämärretty nimenomaan tuohon yleiseen "asiantuntijoiden mielestä" -pohjustukseen. Nimiä tiskiin, jos asia todella tunnetaan!

PS. Asiantuntijat vahvistavat näkemykseni.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Aika mainio kommentti.

On mahdollista, että keskusteluissa on liikaa nojattu asiantuntijoihin. Ja käytetty sitä antamaan oikeutus jollekin asialle.

Joskus keskusteluissa pudotellaan "puolihuolimattomasti" asiantuntijoiden nimiä.

Ja sehän on itse asiassa argumentointivirhe.

(Nythän voisi kevennyksenä myös heittää, että asiantuntijatkin ovat tätä mieltä ;) )

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Ennenminkin ongelma on siinä, että yhden alan asiantuntija pyrkii esiintymään asiantuntijana myös jonkin toisen alan suhteen.

Esimerkki:

http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/92389-jalkis...

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #18

Sitäkin selvästi on. Onhan meillä suomalaisillakin vanha sanonta:

"Puhua suuta suuremmalla."

Aika varovaiseksi tässä ainakin itse on omissa sanankäänteissä oppinut... Ja ehkä riittävän usein olemaan lataamatta tiskiin kovin ehdottomia totuuksia.

Tavallaan jatkuvaa balanssia laajemminkin: Fiksusti luottaa omiin "vaistoihinsa" ja samalla on tarkkana, että ei anna oman toiveajattelunsa tai uskomustensa tai käsitystensä tms. viedä harhaan. Ehkä peräti pikku hiljaa oppii tarkastelemaan ja muovaamaan omia uskomuksiaan ja käsityksiään.

Ainakin se voi olla hyvä tavoite.

Toisinaan ne meidän aikaisemmat kokemuksemme, jotka ovat peräisin jostain tilanteesta, eivät tuota oikeaa ratkaisua jossain toisessa tilanteessa. Toisinnan taas tuottavatkin. Näiden tunnistaminen, tavallaan "intuition sahanterän teroittaminen", vaatii jatkuvaa työtä.

Tässä aivan mainio artikkeli, joka avasi omat silmäni sille, että laakereillaan ei vain voi jäädä lepäilemään.

Muuten siinä on mahdollista, että pikku hiljaa se oma sisäinen kompassi tuntuu näyttävän oikeaan, mutta näyttää koko ajan enemmän väärin. Ihan huomaamatta.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #19

Esimerkkini näyttää myös, että jonkin tiedeyhteisön lehdet julkaisevat jonkin toisen tiedeyhteisön alan tutkimuksia käyttäen epäpäteviä vertaisarvioitsijoita. Fysiikan lehdet, kuten esimerkissä, tai energia-alan lehdet ovat denialistien suosiossa. Noille on tyypillistä, että todistellaan jonkin yksittäisen ilmastomuutoksen "aiheuttajan" puolesta vailla minkäänlaista käsitystä ilmastotutkimuksen kokonaisuudesta.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #20

Hyvä havainto. Ja selvästi sillä haetaan väärällä tavalla uskottavuutta.

Ja onhan niitä myös "tiedelehtiä", jonne saa julkaistua kirjoituksen kuin kirjoituksen, kun vain maksaa rahaa.

Tarkkana saa olla, kun aineistoja etsii ja valitsee.

Ja lukijanakin on oppinut pikku hiljaa arvioimaan, että mihinkäs sen ja sen kirjoittajan argumentit oikeasti perustuvat. Vai ovatko pelkästään kirjoittajan omia uskomuksia ja omia käsityksiä (ideologiaan perustuvia siis.)

Ideologiakaan ei ole sinänsä huono juttu.

Silti: Jos haetaan yhteiskunnan kannalta optimaalista ratkaisua, se ei aina ole se ideologialla perusteltu asia.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #22

Kun on käytynä innovatiivisen myynnin johtamisen kurssi ja käytännön kurssitusta myyntityöhön ja jonkin verran myyntikokemustakin on kertynyt, tulee kyllä mieleen, että onpa tuo taidokkaasti myyty konsepti. :D

Että kyllä Suomessa myyntityötä osataan. Yksi myytti kumottu, ehkäpä?

Ja kyllähän meillä Suomessa on myös sanonta "valohoidosta", joita autot joskus saavat. Olisiko sitten samaa sarjaa?

Käyttäjän SaaraHuhtasaari kuva
Saara Huhtasaari

Loistava kirjoitus.
Analyyttinen ajattelu, kritisointi ja kyseenalaistaminen on aina suotavaa kun näitä "asiantuntijoiden" lausuntoja kuuntelee. Mihinkään tuotettuun tietoon ei voi luottaa 100%. Tiedot kumoutuvat jossain vaiheessa ja uutta tietoa tulee aina tilalle. Asiantuntijoiden lausunnotkin ovat joko todellisia tai keksittyjä, kunnes toinen asiantuntija tulee ja kumoaa edellisen asiantuntijan tiedon. Ihmisiä vedätetään joko tahattomasti tai tahallisesti. Ja jatkuvasti.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Liioittelet vahvasti. Tieteissä on suuria eroja. Fysiikka on yksi ääripää. Toisessa päässä ovat mm. kasvatustiede jha taloustiede, jotka ovat paikoitellen tieteitä, sitten on vaikka matematiikka, joka ei ole tiede vaan teknologia. Tieteisiin jossa on koulukuntia tulee suhtautua varauksellisesti.

Argumentoitityyliäsi käyttävät kreationistit, ilmastoskeptikot ja muut huuharit.

Oikeissa tieteissä uutta tulee harvemmin täyson tilalle, kyse pikemmin tarkemnuksista erikoistilanteisiin. Esimerkkeinä vaikka kvanttimekaniikka ja suhtellisuusteoria.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Niin kauan kuin asiantuntija on ihminen, minä en täysin siihen luota. Ihminen on se heikko lenkki. Tulkitsija.

Tiedeuskonto on ihan mahdollinen ja olemassaoleva ilmiö. Se on sitä, mikä nykyään on vallalla taloususkonnon kanssa. Sellainen naturalistinen paksupäisyys, jota ilmenee ihmisillä, joilla ei ole minkään valtakunnan tieteellistä taustaa ja esim. niillä tieteilijöilä, joiden osaaminen on vaikkapa sitä, että kyttäävät jotain murikoita taivaalla, mutta kuitenkin kovasti puhuvat kuin tietäisivät kaikesta muustakin kaiken ja esiintyvät jonkinlaisina messiaina ja profeettoina ajaen erinäisiä poliittisia agendojaan tittelinsä tuella.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Tiedeuskonto on huono metafora. Tekstin lopusta samas mieltä.

Toimituksen poiminnat