Hyviä asioita True to heart and soul.

Perustulo, loistoidea. Tukien kohentaminen lisäsi yrittäjyyttä Ranskassa.

  • Turvaverkko auttaa yrittäjyyteen alkaessa. (Kuvan lähde: MyFirefighterNation)
    Turvaverkko auttaa yrittäjyyteen alkaessa. (Kuvan lähde: MyFirefighterNation)

 

Perustulo on erinomainen idea.

Miksi?

  1. USA:ssa ja Ranskassa on havaittu, että kun työttömien turvaverkkoja vahvistetaan, se lisää suuresti alttiutta perustaa oma yritys.
  2. Vähävaraisten tuloja kasvattamalla saadaan rahalle suurin kertautuva vaikutus Suomen kansantaloudessa kiertävän rahan määrään.

Kun vähävarainen saa vaikkapa 500 euroa, on erittäin todennäköistä, että hän käyttää suuren osan saamastaan tulosta ostaakseen leipää, ostaakseen vaatteita, maksaakseen vuokria ja vaikkapa käydäkseen parturissa.

Sanotaan, että rajakulutusalttius tässä tilanteessa on lähes 100%.

Ne rahat eivät siis mene säästöön tai veroparatiiseihin. Vaan ne jäävät kiertämään Suomeen. Niillä rahoilla maksetaan siis palkkoja kaupan kassoille, leipomon työntekijöille, meijerin työntekijöille jne.

Tällä videolla tästä aiheesta lisää. Termi on Marginal Propensity to Consume (MPC), Suomeksi rajakulutusalttius. Tässä Khan Academy kertoo mitä se tarkoittaa, jos MPC on 60%. Rajakulutusalttius tarkoittaa siis sitä, että kuinka suuri osa saadusta lisätulosta palautuu kulutukseen.

Eli 500 euroa lisää kuukaudessa maksettuna vähävaraiselle jää "kiertämään" lähes kokonaan.

Miksi niin?

  1. Koska vähävarainen ostaa leipää kaupasta.
  2. Kauppias maksaa palkkaa työntekijälle, joka ostaa myös leipää.
  3. Leipuri ostaa jauhoja myllyltä. Myllyn työntekijä ostaa myös leipää.
  4. Myllyn omistaja ostaa myös leipää ja ostaa myös viljaa maanviljelijältä jauhettavaksi jauhoiksi.
  5. Maanviljelijä ostaa leipää ja lannoitteita ja siemenviljaa. Raha kiertää koko ajan.

Mitä rahan kierrosta seuraa?

Kaikkineen rahamäärä Suomessa kasvaa 2,5 kertaiseksi sen, mitä rahaa laitettiin. Jos rajakulutusalttius on 60%

Eli kun raha kiertää, niin 500 euroa maksettuna vähävaraiselle perustulona kasvaa 1250 euroon kiertäessään palveluntuottajalta toiselle. Tämä tilanteessa, jossa rajakulutusalttius (Marginal Propensity to Consume, MPC) on 60%

Suomen kannalta voikin olla erinomaisen viisasta maksaa vähävaraisille eläkeläisille parempaa eläkettä. Tai maksaa köyhille opiskelijoille parempaa opintotukea. Tai maksaa heikoimmassa asemassa oleville parempaa sosiaaliturvaa.

Vähävaraisella rajakulutusalttius (MPC) on luultavasti 80% - 90%. Silloin vähävaraisille sijoitettu raha moninkertaistuu kiertäessään Suomen kansantaloudessa.

No entäpä kannustaako sosiaaliturva laiskotteluun?

Ei kannusta. Turha pelko. Pikkuisen parempi sosiaaliturva kannusti USA:ssa 31% enemmän perheitä yrityksen perustamiseen. (Lähde: TheAtlantic.com)

Ranskassa sosiaaliturvan maksamisen jatkaminen kannusti peräti 25% useamman työttömän perustamaan yrityksen. (Lähde: Harvard Business Review)

Perustulo on kannattava sijoitus, joka maksaa itsensä takaisin.

Yhteiskunnan on erittäin viisasta tukea heikoimpiaan.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (22 kommenttia)

Jukka Laine

Miksi velkaevytys ei ole tuonut talouskasvua ja yritteliäisyyttä?

Palkansaajalta viedään ostovoima jo ennen kuluttamista verottamalla ja veroluonteisilla maksuilla. Miten perustulo parantaisi rahan kiertoa tai investointeja suomalaisessa tuloloukkuviidakossa.

Eikö veronkevennykset toimisi paremmin elvyttävällä tavalla. Suomen ongelmana on korkea kustannustaso ja perustulo voisi kiristää veroastetta lisää.

Eikö verojen keventäminen tai jopa poistaminen olisi paras keino lisätä todellisuudessa taloudellista aktiviteettiä.

Varmasti perustulo lisäisi yrittäjyyttä. Jos jaetaan jossakin ilmaista leipää, niin syntyy varmuudella jono. Voidaanko sanoa siis että ilmaisen leivän jakaminen toimii.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Oleellinen kysymys on: Mihin se velkaelvytysraha on käytetty?

Vaikuttaa siltä, että velkaelvytysrahalla ei ole vähävaraisimpien tuloja nostettu. Vähävaraisten turvaverkkojen kohentamisella taas vaikuttaa olevan kansantalouden kannalta suurin hyöty.

Ilmeisesti velkaelvytysrahaa ei siis ole käytetty vähävaraisimpien aseman kohentamiseen. Tutkimusten mukaan sillä saavutetaan suurin hyöty. Suurella todennäköisyydellä näin on myös Suomen kannalta.

(Poistin tämän aiemman oman vastaukseni kysymykseen kommentissa numero 1, ja laitoin sen oikeaan kohtaan keskustelua.)

Pekka Pylkkönen

Höpsis. 2008 alkanut velkaantuminen on nostanut ylivoimaisesti eniten pienituloisimpien tuloja. Suurituloisimpien tulot ovat sen sijaan laskeneet. Kokonaisuutena ostovoima on kasvanut.

Mutta itse blogista. Tuo malli jossa työttömälle annetaan oikeus perustaa firma ja saada edelleen työttömyyskorvausta voisi hyvin olla kokeilemisen arvoinen täälläkin. Jos se on toiminut Ranskassa joka muistuttaa pitkälti Suomea monessa suhteessa, se voi toimia täälläkin.

Mitään perusteita tulonsiirtojen kasvattamiseen tuosta ei löydy. Eikä esimerkiksi Suomen tapauksessa se ole johtanut tämän laman aikana mihinkään positiiviseen.

Edit. Tai siis tarkemmin sosiaslituilla elävältä ei pitäisi missään nimessä kieltää mitään mikä voi viedä häntä elämässä eteenpäin. Oli se sitten koulu, yrittäjyys tai vaikka vapaaehtoistyö. Ihan mitä tahansa aktiivisuutta pitäisi tukea. Kaikki on parempaa kuin jäädä paikalleen makaamaan.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #6

Onko 2008 alkanut velkaantuminen yksiselitteisesti nostanut pienituloisimpien tuloja? Pystyykö tämän varmistamaan siten, että ei jää epäilyksen häivää?

Suomen systeemi vaikuttaa olevan se joka passivoi. Tuet eivät sinänsä passivoi. Tästä on näyttöä muualta maailmasta. (aiemmin linkitetyt Ranska, USA ja lisäksi Kanadan perustulokokeilu.

USA:ssa havaittiin, että PELKKÄ tieto siitä, että "food stamp" oli tarjolla lisäsi halukkuutta yrittäjyyteen. Koska siis olikin olemassa turvaverkko. Jota aiemmin ei ollut.

Suomen nykyinen sosiaalinen turvaverkko monimutkaisine sääntöineen lähinnä estää opiskelun tai yrittäjyyden, jos turvaverkon varaan joutuisi.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #8

Jos otamme sen pienituloisimman kymmenesosan väestöstä, niin sen reaalitulot ovat kasvaneet melkein 8% vuodesta 2008 (vuoteen 2014 joka tuorein tilastovuosi). Tilastokeskus pitää näistä lahjomattomasti kirjaa.

Ja tuosta muusta olen ihan sama mieltä. Rationaalinen ihminen punnitsee aina riskiä ja mahdollista voittoa. Ja etenkin pienituloisella ihmisellä riskin merkitys korostuu kun epäonnistumisen joutuu maksamaan ihan perustarpeista. Luotto turvaverkkoon lisää varmasti halua yrittää sekä kykyä sietää riskiä ja epävarmuutta.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Hyvä heitto:

"Miksi velkaevytys ei ole tuonut talouskasvua ja yritteliäisyyttä?
Palkansaajalta viedään ostovoima jo ennen kuluttamista verottamalla ja veroluonteisilla maksuilla."

En tiedä,maltatko itse miettiä?

Jukka Laine

** Yrityksissä työtä tekevien palkkasummasta keskimäärin 24 prosenttia menee eläkemaksuihin. Työntekijän maksuosuus on 5,7–7,2 prosenttia, loput maksaa työnantaja.

Maksut kerryttävät eläkettä, mutta ne eivät mene säästöön omaa eläkettä varten, vaan niillä lähinnä maksetaan edellisten sukupolvien eläkkeitä.**

http://www.hs.fi/kotimaa/a1459565440060?ref=hs-art...

Tässä on se perusongelma. Sosiaalietuuksia voidaan korottaa mikä kiristää veroasetta entisestään. Kuka maksaa kasvavat joka tapauksessa kasvavat eläkemenot ja sosiaalietuudet? Dilemma on melkoinen. Nyt maksetaan siitä ettei eläkepommiin ole varauduttu Suomessa.

Uskon että jakamalla ilmaista leipää leivän kysyntä kasvaa. Mutta syntyykö siitä tervettä ja kestävää talouskehitystä? Itse uskon että tarvitsemme radikaaleja uudistuksia. Kuten verojen poistamista niin että taloudellinen aktiivisuus kasvaa terveellä tavalla.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Tsekkaa huviksesi linkittämäni The Atlantic:in ja Harvard Business Review:n kirjoitukset.

Uutta yritystoimintaa saatiin paljon oletettua enemmän aikaan, kun tuki suunnattiin viisaammin.

Rajakulutusalttius (Marginal Propensity to Consume, MPC) myös osoittaa, että tukia kannattaa erityisesti ohjata hyvin vähävaraisille.

Koska se raha jää varmimmin kiertämään Suomeen.
Ja kiertäessään Suomessa 10 000 000 euroa laskennallisesti jopa kymmenkertaistuu.

Eli työllistävä vaikutus vaikuttaa olevan melkoisen iso.

Jukka Laine

En väheksy perustuloa. Kyse on siitä kun kaikkea tuetaan, kuten asumista, eläköitymistä, työn tekemistä, yrittämistä jne. niin kokonaisveroaste nousee niin ettei talous enää toimi.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Suosittelen katsomaan Khan academy:n videon, erittäin avaava, kansantaloustieteen perusteita.

Suomeen laitettu raha (eläkkeet, opintotuki, sosiaaliturva, perustulo jne.) eivät häviä minnekään.

Koska ihmiset ostavat sillä rahalla palveluita ja ruokia ja tarvikkeita ja vaatteita. Eli ne tilanteet työllistävät.

Raha kiertää kansantaloudessa.

Otetaan esimerkkinä vaikka yrittäjä, joka saa ison tilauksen, virkamies jolle maksetaan palkkaa, tai tutkija, joka saa apurahaa tutkimustaan varten. Mitä siitä seuraa laajemmin?

-> Yrittäjä, virkamies tai tutkija ostaa leipää. Ehkä jopa sitä maukkaampaa laatua.
-> Kauppias ostaa leivät leipomolta.
-> Leipomo maksaa palkkaa työntekijöilleen.
-> Leipomo ostaa jauhot myllyltä.
-> Myllykin maksaa palkkaa työntekijöilleen.
-> Mylly ostaa viljan tukkurilta.
-> Tukkuri maksaa palkan työntekijöilleen.
-> Tukkuri ostaa viljan maanviljelijältä.
-> Maanviljelijä ostaa myös kaupasta leipää.
-> Maanviljelijä ostaa lannoitetta.
-> Lannoitefirma maksaa palkan työntekijöilleen.
-> Maanviljelijä ostaa kotimaisen traktorin.
-> Traktoritehdas maksaa palkkoja työntekijöilleen.
-> jne jne.

Tämä vain leivän ostamisessa. Sama toteutuu kaikissa muissakin palveluissa. Raha kiertää kansantaloudessa.

Entäpä jos kansantalouteen laitetaankin miljoona euroa LISÄÄ?

Mitä siitä seuraa?

Raha kiertää kansantaloudessa. Ja usein myös "rahan siirtotilanteissa" maksetaan veroja. (ALV, tuloverot, jne.)

Jos MPC (marginal propensity to consume) on 60%, eli 60 % saadusta rahasta palaa kiertoon, niin silloinkin 100 miljoonaa Suomeen laitettuna kasvaa arvoltaan 250 miljoonaan.

2,5 kertaiseksi. Ihan silkkaa matematiikkaa.

Pienituloiset eivät niitä rahoja veroparatiiseihin laita. Se on fakta. Vaan se raha menee lähes kokonaan kiertoon. Silloin MPC lähentelee sataa prosenttia. Eli rahan kierron takia rahaa käytetään 10 kertaa enemmän, kuin mitä Suomeen rahaa laitettiin.

Kun rahan saajiksi valitaan ne, joilla on pienin alttius laittaa rahaa pois Suomesta tai säästöiksi sukanvarteen tms.

Eli vähävaraiset ja pienituloiset.

Pekka Pylkkönen

Paitsi että kun suomalainen tuote on menettänyt kykyä kilpailla edes kotimarkkinoilla, tuotteet ostetaan ulkomailta.

Ratkaisu olisi pitää tuottavuus ja ostovoima tasapainossa. Eli nostaa palkkoja ja tulonsiirtoja silloin kun tuottavuus nousee ja päinvastoin.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #11

No kyllä Suomalaiset tuotteet ja palvelut vain myyvät.

Kun laatu on hyvä ja palvelun tai tuotteen sisältö on sitä, mitä asiakkaat haluavat.

Olen dippatyötäni varten haastatellut useampaa menestyvää startup -firmaa.

Joten kerta kaikkiaan tiedän, että Suomesta viedään palveluita ja tuotteita ulkomaille. Palkoista en kuullut haastatteluissa valitusta. Ja ilmiselvästi vienti tehdään vielä hyvällä katteella, koska monet firmat kasvavat kohinalla.

Sehän tehdään niin, kun osaamista firmassa on ja sitä osataan suunnata ja kehittää viisaasti.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Vastauksena viestiin #7.

Ranskassa siis päätettiin vuonna 2001 sallia, että yrittäjä saa työttömyyskorvausta 3 vuotta yrittäjyyden alkamisen jälkeen. Ja työttömyyskorvausta saa, vaikka firma ei pysyisikään pystyssä. Hintaa tälle kertyi 100 miljoonaa euroa vuodessa. (Vuonna 1999-2001 oli meneillään dotcom kuplan puhkeaminen, joten nousukaudesta ei ollut kyse. Tämän tutkijat sulkivatkin pois yritysten synnyn mahdollisena selittäjänä.)

Paljonko Ranska sai tällä sijoituksellaan takaisin?

350 miljoonaa euroa vuodessa. Aika hyvä diili, etten sanoisi.

Lainaus Harvard Business review:n artikkelista:
"Moreover, they estimate that the change boosted the nation’s economy by €350 million per year, at a cost of only €100 million annually.

Eikä kyse ole uskon asiasta.

Vaan kansantaloustieteessä todetusta, todellisesta ilmiöstä.

Jukka Laine

Vaihtotase on kääntynyt alijäämäiseksi kun suuret ikäluokat jäivät eläkkeelle. Kun he säästivät eläkkeisiinsä, niin vaihtotaseemme oli ylijäämäinen. Pääomaa tuodaan siis kulutukseen ulkomailta.

Velkaelvytys on tästä esimerkki. Mihin katosivat 50 miljardia, jotka otettiin velkaa vuoden 2008 jälkeen?

Ranskan kansantalous on voimakkaasti alijäämäinen. Eli vaikka tukemalla syntyisi yritystoimintaa, niin silti ranskalaiset velkaantuvat voimalla. Ilmaista leipää jakamalla leivän kysyntä kasvaa, mutta kuka maksaa laskun?

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Vastaus viestiin #16.

Aloittava yritystoiminta on yksi taho joka työllistää. Aivan varmasti työllistää. Ja kun työpaikkoja tehdään, alkaa talouskin toimia.

Se ei ratkaise kaikkea.

Yksi tärkeä puro kuitenkin, että talous saadaan kulkemaan.

Voi olla, että veroparatiisien käytön suitsiminen tarvitaan myös.

Ja onhan Sääntö-Suomessa tätä lupaviidakkoakin karsittavaksi asti.

Kyllä tää Suomi toimimaan saadaan. On ennenkin saatu.

Jukka Laine

En ole eri mieltä. Verotus on merkittävä tekijä ja kokonaisuus pitäisi miettiä niin että Suomi pärjää avoimessa taloudessa. Tarvitsemme investointeja, työvoimaa ja innovaatioita. Nämä edellyttävät kilpailukykyistä pelikenttää.

Jotta Suomi nousisi aidosti vanhusväestölle tulee lasku. Ikävä kyllä. Jos lasku lankea nuorille, niin maamme ei tule menestymään talouskilpailussa.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Veroparatiisien käytön Suomelle aiheuttamasta vahingosta on arvioita.

Summat liikkuvat 10-30 miljardin euron suuruusluokassa joka vuosi.

Paljonko Suomi joutuukaan ottamaan velkaa vuosittain?

Jos suomi menettää kaikkineen 30 miljardia joka vuosi harmaalle taloudelle, niin sillä säästöllä koko Suomen valtionvelka on maksettu kolmessa vuodessa.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Suomen perusongelma: Eräs vanha yksinasuva eläkeläismies tuumi, että hän kävisi päivittäin syömässä alakerran lounasravintolassa, jos olisi hiukan suurempi eläke, että raha riittäisi (ykhdelle hengelle ei viitsi juuri kokata). Alakerran lounasravintola tarvitsisi lisää asiakkaita ja palkkaisi työvoimaa, jos olisi enemmän ruokailijoita.

Pekka Pylkkönen

Ratkaisu on nostaa eläkkeitä jos maan tuotanto on hinnaltaan kilpailukykyinen muiden maiden kanssa ja laskea palkkoja (ja sitä myöten sapuskan hintaa ravintolassa) jos maa ei pärjää.

Jos aina päädyttäisiin nostamaan eläkkeitä ja näin kansan ostovoimaa, se nostaisi myös hintatasoa kotimaisen kysynnän nousun vuoksi. Koko kilpailulle avoin talous kärsisi. Se on huono ratkaisu. Tämän vuoksi myös velkaelvytyksen hintalappu on aina paljon kovempi kuin vain velan korko. Ylimääräinen raha nostaa kustannustasoa ja heikentää kilpailukykyä entisestään.

Jukka Laine

Jos velkaelvytettäisiin. Ilmaisen leivän jakaminen työllistää maanvilelijöitä ja leipureita jne. ja pääoma lainattaisiin ulkomailta. Sitä on mm. Kreikassa tehty. Kaikki rakastavat etuuksien jakajaa.

Wahlroos muutti Suomesta ja moni muu. Mihin pääoma tarvitsee Suomea? Verosuunnittelu on laillista, enkä usko kiinalaisten ottavan suomalaisia työehtosopimuksia tai EU:n ottavan suomalaisia verokantoja käyttöönsä vaikka veroparatiiseja suitsittaisiin ei kansainvälinen verokilpailu katoa.

Ranska voi olla EU:n tulevia kriisitalouksia. Mieluummin Saksasta pitäisi katsoa oppia.

Vähiten uskon Suomen ongelmien ratkeavan veroja keräämällä. Nyt verotamme itsemme hengiltä ja tuhoamme oman teollisuutemme. Köyhätkin kärsivät kun kustannustaso nousee ja ei ole varaa edes syödä ruokalassa.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos
    «kun työttömien turvaverkkoja vahvistetaan, se lisää suuresti alttiutta perustaa oma yritys.»

Tuli tästä mieleen professori Alf Rehnin edellispäiväinen kirjoitus Yrittäjyyttä tuputetaan niin työttömille kuin koululaisillekin – mutta se ei sovi kaikille.

Tietenkin on muitakin joustavia työnteon muotoja. Nollatuntisopimuksetkin voisivat ehkä olla vähemmän pahoja jos pohjalla olisi perustulo. Itse taas olen joskus palkannut itselleni työnantajan, kun en ole halunnut ryhtyä yrittäjäksi.

Oli aikoinaan aika älytöntä, kun työttömyyspäiväraha oli noin tonnin kuussa. Tein sitten eräänä kuukautena yhden (1) päivän töitä ja sain siitä palkkaa noin tonnin. Ja se vähennettiin suurin piirtein sentilleen työttömyyspäivärahasta. No, valtio oli maksajana kummassakin ja tärkeintä itselleni oli saada työreferenssiä.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Totta. Ei yrittäjyys ole se patenttiratkaisu kaikkeen. Joillekin se sopii paremmin. Ja heidän aloittamisen kynnyksestä on myös kysymys.

He kokevat yhtä lailla riskiä, jos tuet lopahtavat kesken tms.

Kuinka aloittamisen kynnystä madalletaan?
Kuinka pienennetään koettua riskiä?

Vahva turvaverkko lisää kykyä muutokseen. Tämä vaikuttaa itsestäänselvältä päätelmältä. Muutos voi olla vaikkapa opiskella jotain uutta. Henkilökohtaisenkin elämän muutumiseen sisältyy aina riski.

Kunnolliset ja toimivat turvaverkot pienentävät koettua riskiä. Varsinkin kun samalla varmistetaan, että sääntöviidakko ei turhaan pidä ihmisiä pihdeissään. Kertomasi tarina on erittäin kuvaava. Ja sinulla oli siitä huolimatta motivaatio tehdä "ylimääräistä". Emme voi olettaa, että samanlainen motivaatio löytyy läheskään kaikilta.

Matala sosiaalinen status korreloi pitkäkestoisen stressin kanssa. Pitkäkestoinen stressi korreloi vahvasti mm. muistin toiminnan kanssa. Eli ihmiset oppivat huonommin ja tekevät sitäkin kautta helpommin irrationaalisempia päätöksiä, kun he ovat yhteiskunnan pohjalla. Se kierre on helppoa ja kustannustehokasta katkaista.

Maalaisjärkiasiaa.

Lisäksi Suomen kannalta on erittäin hyvä, mitä enemmän ihmiset omatoimisesti oppivat uuusia asioita. Siihen kannustaminen on erittäin viisasta meille kaikille suomalaisille. Jatkuvan oppimisen mahdollistamisesta on osin kyse.

Tiedon määrä maailmassa kasvaa niin valtavasti, että se on selkeästi realistisin vaihtoehto Suomen nykytilanteessa.

Toimituksen poiminnat